NUPPI CHAT PILLU SEKSI

Tromboembolian riski saattaa olla suurempi raskaana olevilla naisilla, joilla on mekaaninen sydämen tekoläppä. Iäkkäät potilaat Lisääntynyttä verenvuototaipumusta ei havaittu iäkkäillä potilailla, kun käytettiin profylaktisia annoksia.

Iäkkäillä potilailla erityisesti yli vuotiailla verenvuotokomplikaatioiden riski saattaa olla suurentunut, kun käytetään terapeuttisia annoksia. Yli vuotiailla ST-nousuinfarktin vuoksi hoidetuilla potilailla suositellaan tarkkaa kliinistä seurantaa ja annoksen pienentämistä voidaan harkita ks. Munuaisten vajaatoiminta Enoksapariininatriumaltistus suurenee potilailla, joilla on munuaisten vajaatoimintaa, mikä suurentaa verenvuotoriskiä.

Näiden potilaiden huolellista kliinistä seurantaa suositellaan, ja biologista seurantaa anti-Xa-aktiivisuutta mittaamalla saatetaan harkita. Maksan vajaatoiminta Enoksapariininatriumia on käytettävä varoen potilaille, joilla on maksan vajaatoiminta, suurentuneen verenvuodon mahdollisuuden vuoksi.

Anti-Xa-aktiivisuuden mittaaminen maksakirroosia sairastavilta potilailta on epäluotettavaa eikä siihen perustuvaa annoksen muuttamista suositella ks. Siksi näiden potilaiden huolellista kliinistä seurantaa suositellaan ks.

Ylipainoiset potilaat Ylipainoisten potilaiden tromboemboliariski on suurentunut. Näitä potilaita on seurattava huolellisesti tromboembolian merkkien ja oireiden varalta. Hyperkalemia Hepariinit voivat lamata lisämunuaisten aldosteronin eritystä, mikä johtaa hyperkalemiaan ks.

Plasman kaliumpitoisuutta on seurattava säännöllisesti varsinkin potilailla, joilla hyperkalemian riski on suurentunut. Jäljitettävyys Pienimolekyyliset hepariinit ovat biologisia lääkevalmisteita.

Pienimolekyylisten hepariininien jäljitettävyyden parantamiseksi suositellaan, että terveydenhuollon ammattilaiset kirjaavat potilaskertomukseen potilaalle annetun valmisteen kauppanimen ja eränumeron. Bentsyylialkoholi Bentsyylialkoholia säilöntäaineena sisältävien lääkevalmisteiden antamiseen vastasyntyneille on liittynyt fataali gasping-oireyhtymä ks.

Bentsyylialkoholi voi aiheuttaa myös toksisia ja anafylaktisia reaktioita 3-vuotiaille ja sitä nuoremmille lapsille. Samanaikaista käyttöä ei suositella: Hemostaasiin vaikuttavat lääkkeet ks. Jos yhdistelmähoito on aiheellista, enoksapariininatriumia pitää käyttää varoen, ja potilaan huolellisesta kliinisestä ja laboratorioseurannasta on huolehdittava tarpeen mukaan. Tällaisia lääkeaineita ovat esimerkiksi:. Samanaikainen käyttö varovaisuutta noudattaen: Seuraavia lääkevalmisteita voidaan käyttää varovaisuutta noudattaen samanaikaisesti enoksapariininatriumin kanssa: Muut hemostaasiin vaikuttavat lääkeaineet.

Veren kaliumpitoisuutta suurentavat lääkevalmisteet: Veren kaliumpitoisuutta suurentavia lääkevalmisteita voidaan käyttää samanaikaisesti enoksapariininatriumin kanssa, mutta tällöin potilaan huolellinen kliininen ja laboratorioseuranta on tarpeen ks. Raskaus Ei ole näyttöä siitä, että enoksapariini läpäisee ihmisen istukan toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana. Ensimmäistä raskauskolmannesta koskevia tietoja ei ole saatavilla. Eläinkokeet eivät ole osoittaneet fetaalista toksisuutta tai teratogeenisuutta ks.

Eläinkokeista saadut tiedot ovat osoittaneet, että enoksapariininatriumin kulkeutuminen istukan läpi sikiöön on erittäin vähäistä. Enoksapariininatriumia voi käyttää raskauden aikana ainoastaan, jos lääkäri on todennut selvän tarpeen.

Enoksapariinia saavia raskaana olevia naisia on seurattava huolellisesti verenvuotojen tai liiallisen antikoagulaation merkkien varalta ja varoitettava verenvuotoriskistä. Kaiken kaikkiaan tällä hetkellä saatavilla olevan tiedon perusteella ei ole näyttöä lisääntyneestä verenvuotojen, trombosytopenian tai osteoporoosin riskistä verrattuna ei-raskaana olevilla naisilla todettuun riskiin, lukuun ottamatta sellaisten raskaana olevien naisten riskiä, joilla on sydämen tekoläppä ks.

Jos epiduraalianestesiaa on suunniteltu, suositellaan enoksapariininatriumhoidon keskeyttämistä sitä ennen ks. Koska bentsyylialkoholi saattaa läpäistä istukan, on suositeltavaa käyttää lääkemuotoa, joka ei sisällä bentsyylialkoholia.

Imetys Ei tiedetä, erittyykö muuttumaton enoksapariini ihmisen rintamaitoon. Enoksapariinin ja sen metaboliittien kulkeutuminen imettävien rottien maitoon on ollut hyvin vähäistä.

Enoksapariininatriumin oraalinen imeytyminen on epätodennäköistä. Klexane ja Klexane cum conservans -valmisteita voidaan käyttää imetyksen aikana. Hedelmällisyys Enoksapariininatriumin vaikutuksista hedelmällisyyteen ei ole kliinistä tietoa. Eläinkokeissa ei ole todettu vaikutuksia hedelmällisyyteen ks.

Enoksapariininatriumia on tutkittu yli 15 potilaalla, jotka saivat enoksapariininatriumia kliinisissä tutkimuksissa. Tutkittavista 1 sai sitä syvän laskimotromboosin profylaksiaan ortopedisen tai vatsan alueen kirurgian yhteydessä, kun potilailla on suuri tromboembolisten komplikaatioiden riski.

Enoksapariininatriumia annettiin syvän laskimotromboosin profylaksiaan 1 sisätautipotilaalle, joilla oli akuutti sairaus, johon liittyi vaikea liikuntarajoitteisuus. Potilaista sai hoitoa syvään laskimotromboosiin, johon saattoi liittyä keuhkoembolia, 1 potilasta sai hoitoa epästabiiliin angina pectorikseen ja non-Q-aaltoinfarktiin ja 10 potilasta akuuttiin ST-nousuinfarktiin.

Enoksapariininatriumin annostusohjelma vaihteli kliinisissä tutkimuksissa käyttöaiheen mukaan. Enoksapariininatriumannos oli 4 IU 40 mg ihon alle kerran vuorokaudessa, kun kyseessä oli syvän laskimotromboosin profylaksia leikkauksen yhteydessä, tai sisätautipotilailla, joilla oli akuutti sairaus, johon liittyi vaikea liikuntarajoitteisuus.

Kliinisissä tutkimuksissa yleisimmin raportoituja haittavaikutuksia olivat verenvuodot, trombosytopenia ja trombosytoosi ks. Esiintymistiheydet on määritelty seuraavasti: Haittavaikutukset on esitetty kussakin elinjärjestelmässä haittavaikutuksen vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä. Jotkin näistä tapauksista ovat olleet fataaleja. Leikkauspotilailla verenvuotokomplikaatiot luokiteltiin merkittäviksi verenvuodoiksi: Retroperitoneaalinen tai kallonsisäinen verenvuoto katsottiin aina merkittäväksi.

Kuten muillakin antikoagulanteilla, verenvuotoa voi ilmetä, kun potilaalla on siihen liittyviä riskitekijöitä, joita ovat esimerkiksi elinten vuotoherkät vauriot, invasiiviset toimenpiteet tai hemostaasiin vaikuttavat lääkkeet ks.

Pediatriset potilaat Enoksapariininatriumin turvallisuutta ja tehoa lasten hoidossa ei ole varmistettu ks. Bentsyylialkoholia säilöntäaineena sisältävien lääkevalmisteiden antamiseen vastasyntyneille on liittynyt fataali gasping-oireyhtymä ks. Bentsyylialkoholi voi aiheuttaa myös toksisia ja anafylaktisia reaktioita 3-vuotiaille ja sitä nuoremmille lapsille ks.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle: Merkkejä ja oireita Vahingossa tapahtunut laskimoon, elimistön ulkopuoliseen verenkiertoon tai ihon alle annettu enoksapariininatriumyliannostus saattaa johtaa verenvuotokomplikaatioihin.

Suurtenkin oraalisten annosten jälkeen on epätodennäköistä, että enoksapariininatriumin imeytymistä tapahtuu. Hoito Antikoaguloivat vaikutukset voidaan suurelta osin neutraloida antamalla laskimoon hitaasti protamiinia.

Protamiiniannos riippuu injektiona annetusta enoksapariininatriumannoksesta: Jos enoksapariininatriuminjektiosta on jo kulunut 12 tuntia, protamiinin anto ei välttämättä ole tarpeen. Farmakodynaamiset vaikutukset Enoksapariini on pienimolekyylinen hepariini, jonka keskimääräinen molekyylipaino on noin 4 daltonia ja johon on liitetty tavallisen hepariinin antitromboottisia ja antikoagulanttiaktiivisuuksia.

Tällaisia ominaisuuksia ovat mm. Näiden tekijöiden tiedetään osaltaan vaikuttavan enoksapariininatriumin antitromboottiseen kokonaisvaikutukseen. Profylaktisessa käytössä enoksapariininatrium ei vaikuta merkittävästi aktivoituun partiaaliseen tromboplastiiniaikaan APTT.

Kuratiivisessa käytössä APTT voi pidentyä 1,5—2,2-kertaiseksi vertailuaikaan nähden huippuaktiivisuuden kohdalla. Syvän laskimotromboosin ilmaantuvuus pidennetyn profylaksian aikana oli merkittävästi pienempi enoksapariininatriumia saaneiden ryhmässä lumelääkettä saaneiden ryhmään verrattuna, yhtään keuhkoemboliatapausta ei ilmoitettu.

Suuria verenvuotoja ei ilmennyt. Tehoa koskevat tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Toisessa kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa potilaalle, joilla ei ollut laskimotromboemboliasairautta ja joille tehtiin lonkan tekonivelleikkaus, annettiin aluksi sairaalahoitojakson aikana 4 IU 40 mg enoksapariininatriumia ihon alle.

Enoksapariiniryhmän ja lumelääkeryhmän välillä ei todettu eroja merkittävien verenvuotojen määrissä. Kaksoissokkoutetussa monikeskustutkimuksessa verrattiin neljän ja yhden viikon pituisen enoksapariininatriumprofylaksian tehoa ja turvallisuutta potilaalla, joille tehtiin elektiivinen leikkaus vatsan tai lantion alueella.

Potilaat saivat enoksapariininatriumia 4 IU 40 mg ihon alle kerran vuorokaudessa 6—10 päivän ajan, minkä jälkeen heidät satunnaistettiin saamaan joko enoksapariininatriumia tai lumelääkettä vielä 21 päivän ajan. Potilaille tehtiin molemminpuolinen venografiatutkimus Potilaiden tilaa seurattiin kolme kuukautta. Neljän viikon pituinen enoksapariininatriumprofylaksia vatsan tai lantion alueen syöpäleikkauksen jälkeen vähensi merkittävästi venografiatutkimuksella todettujen tromboosien ilmaantuvuutta verrattuna yhden viikon mittaiseen enoksapariininatriumprofylaksiaan.

Verenvuotojen tai muiden komplikaatioiden määrissä ei ollut eroja kaksoissokkoutetun vaiheen tai seurantavaiheen aikana. Laskimoperäisen tromboembolisen sairauden profylaksia sisätautipotilaille, joiden akuutin sairauden odotetaan aiheuttavan liikuntarajoitteisuutta Kaksoissokkoutetussa, rinnakkaisryhmillä toteutetussa monikeskustutkimuksessa verrattiin kerran vuorokaudessa ihon alle annettua 2 IU: Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 potilasta, ja 1 potilasta hoidettiin.

Hoito kesti 6—14 päivää keston mediaani 7 päivää Kerran vuorokaudessa 4 IU: Laskimotromboemboliat sisälsivät syvät laskimotromboosit, keuhkoemboliat ja kuolemantapaukset, joiden katsottiin olevan alkuperältään tromboembolisia.

Noin kolmen kuukauden kuluttua tutkimuksen aloittamisesta laskimotromboembolioiden ilmaantuvuus oli edelleen merkittävästi pienempi 4 IU: Tutkimuksessa satunnaistettiin yhteensä potilasta, ja kaikki potilaat saivat hoitoa. Kaikki potilaat saivat myös varfariinia jonka annos säädettiin protrombiiniajan mukaan niin, että saavutettu INR-arvo oli 2,0—3,0 , jonka antaminen aloitettiin 72 tuntia enoksapariininatriumhoidon tai tavanomaisen hepariinihoidon aloittamisen jälkeen ja jota jatkettiin 90 päivän ajan.

Enoksapariininatriumia tai tavanomaista hepariinihoitoa annettiin vähintään 5 päivän ajan ja siihen asti, että varfariininatriumhoidolle asetettu INR-tavoitearvo oli saavutettu. Kaikki hoidetut potilaat, joilla oli syvä laskimotromboosi johon saattoi liittyä keuhkoembolia. Potilaita piti hoitaa sairaalassa vähintään 2 päivää ja enintään 8 päivää, kunnes heidän kliininen tilansa oli vakaa, heille tehtiin revaskularisaatiotoimenpide tai heidät kotiutettiin.

Potilaita piti seurata enintään 30 päivää. Tutkimuksessa ei havaittu huomattavia eroja merkittävien verenvuotojen määrässä, tosin verenvuoto ihon alle annettavan injektion pistoskohdasta oli tavallisempaa. Kaikki potilaat saivat myös asetyylisalisyylihappoa vähintään 30 päivän ajan.

Enoksapariininatriumin annostelustrategiaa säädettiin vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla ja vähintään vuotiailla potilailla. Enoksapariininatriumia annettiin injektiona ihon alle sairaalasta kotiuttamiseen asti tai korkeintaan 8 päivän ajan sen mukaan siitä, kumpi tuli ensin. Siksi enoksapariininatriumia saaneille potilaille tehtiin perkutaaninen sepelvaltimotoimenpide enoksapariininatriumhoidon aikana lääkitystä ei vaihdettu käyttäen aiemmissa tutkimuksissa käytettyä annostelua.

Toisin sanoen potilaalle ei annettu enoksapariininatriumin lisäannoksia, jos viimeisestä ihon alle annostelusta oli kulunut alle 8 tuntia ennen pallolaajennusta.

Enoksapariininatrium verrattuna fraktioimattomaan hepariiniin vähensi merkittävästi ensisijaisen päätetapahtuman ilmaantuvuutta. Enoksapariininatriumhoidon hyödyt olivat ilmeiset useiden tehon mittareiden mukaan: Enoksapariininatriumin suotuisa vaikutus ensisijaiseen päätetapahtumaan oli yhdenmukainen kaikissa keskeisissä alaryhmissä, jotka oli jaoteltu iän, sukupuolen, infarktin sijainnin, diabetestaustan, aiempien sydäninfarktien, käytetyn fibrinolyytin tyypin ja tutkimuslääkkeen antamiseen kuluneen ajan mukaan.

Enoksapariininatriumin suotuisa vaikutus ensisijaiseen päätetapahtumaan, mikä havaittiin ensimmäisten 30 päivän aikana, säilyi yli 12 kuukauden seurannan ajan. Maksan vajaatoiminta Kirjallisuuden mukaan enoksapariininatriumin käyttö annoksella 4 IU 40 mg maksakirroosipotilaille Child-Pugh -luokat B—C näyttää olevan turvallista ja tehokasta porttilaskimon tromboosin estossa. On huomioitava, että kirjallisuustutkimuksissa voi olla rajoituksia. Maksan vajaatoimintapotilaita on hoidettava varoen, sillä nämä potilaat ovat alttiita verenvuodoille ks.

Yleispiirteet Enoksapariininatriumin farmakokineettisiä parametreja on tutkittu ensisijaisesti muutoksina plasman anti-Xa-aktiivisuudessa ja anti-IIa-aktiivisuudessa ajan suhteen suositelluilla annostuksilla kerta-annosten ja toistettujen annosten ihon alle annon jälkeen sekä laskimonsisäisen kerta-annoksen jälkeen.

Erilaisia annoksia, lääkemuotoja ja annostusohjelmia voidaan käyttää: Keskimääräinen anti-Xa-aktiivisuuden huippu plasmassa todetaan 3—5 tunnin kuluttua ihon alle annetun injektion jälkeen. Kun annettiin 3 IU: Vakaa tila saavutettiin toisena hoitopäivänä. Enoksapariininatriumin farmakokinetiikka näytti olevan lineaarinen suositelluilla annosalueilla. Potilaskohtainen ja potilaiden välinen vaihtelu oli vähäistä.

Toistetun ihon alle annon jälkeen ei tapahtunut kumuloitumista. Plasman anti-IIa-aktiivisuus ihon alle annon jälkeen oli noin 10 kertaa pienempi kuin anti-Xa-aktiivisuus. Jakautuminen Enoksapariininatriumin anti-Xa-aktiivisuuden jakautumistilavuus on noin 4,3 litraa ja on lähellä veritilavuutta.

Eliminaatio on yksivaiheinen ja puoliintumisaika on noin 5 tuntia ihon alle annetun kerta-annoksen jälkeen ja noin 7 tuntia toistetun annostuksen jälkeen. Erityisryhmät Iäkkäät potilaat Populaatiofarmakokineettisen analyysin tulosten perusteella enoksapariininatriumin kineettinen profiili ei poikkea iäkkäillä tutkittavilla nuorempiin verrattuna, kun munuaisten toiminta on normaali. Koska munuaisten toiminta tunnetusti heikkenee iän myötä, enoksapariininatriumin eliminoituminen saattaa kuitenkin vähentyä iäkkäillä potilailla ks.

Maksan vajaatoiminta Pitkälle edennyttä kirroosia sairastaneilla potilailla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että enoksapariininatriumin 4 IU: Munuaisten vajaatoiminta Plasman anti-Xa-puhdistuman ja kreatiniinipuhdistuman välillä on havaittu lineaarinen suhde vakaassa tilassa. Tämä viittaa enoksapariininatriumin puhdistuman vähenemiseen potilailla, joilla munuaisten toiminta on heikentynyt.

Vakaassa tilassa anti-Xa-altistus on AUC: Ihon alle annon jälkeen ylipainoisten tutkittavien painon suhteen korjattu puhdistuma on pienempi. Farmakokineettiset yhteisvaikutukset Farmakokineettisiä yhteisvaikutuksia ei havaittu enoksapariininatriumin ja trombolyyttisten aineiden välillä, kun niitä annettiin samanaikaisesti. Enoksapariininatriumilla ei todettu mutageenista vaikutusta in vitro -tutkimuksissa, joita olivat Ames-testi ja hiiren lymfoomasolujen mutaatiotesti, eikä klastogeenista vaikutusta ihmisen lymfosyyttien kromosomipoikkeavuustestissä in vitro tai rotan luuytimen kromosomipoikkeavuustestissä in vivo.

Bentsyylialkoholi, injektionesteisiin käytettävä vesi. Ihonalainen injektio Enoksapariininatriumia ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa. Laskimobolusinjektio vain käyttöaiheessa STEMI Tätä lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa, lukuun ottamatta niitä, jotka mainitaan kohdassa Annostus ja antotapa. Mikrobiologiselta kannalta avattua valmistetta voi säilyttää enintään 28 vuorokautta 25 °C: Muut käytönaikaiset säilytysajat ja -olosuhteet ovat käyttäjän vastuulla.

Säilytä alle 25 °C. Säilytysolosuhteet lääkevalmisteen ensimmäisen avaamisen jälkeen, ks. Esitäytetyt ruiskut 2, 5, 6, 10, 20, 30, 50, kpl: Esitäytetyt ruiskut 2, 5, 6, 10, 12, 20, 24, 30, 50, kpl: Esitäytetyt kertakäyttöruiskut ovat välittömästi käyttövalmiita. Käytä vain, jos liuos on kirkasta, väritöntä tai kellertävää. Esitäytetyissä ruiskuissa on automaattinen turvalaite tai sitä ei ole.

Yksi ruisku on vain kertakäyttöön. Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti. Apuaine et , joiden vaikutus tunnetaan: Injektioneste, liuos, esitäytetty ruisku Klexane cum conservans: Injektioneste, liuos Kliiniset tiedot Käyttöaiheet Klexane ja Klexane cum conservans ovat tarkoitettu aikuisille: Annostus ja antotapa Annostus Laskimoperäisen tromboembolisen sairauden profylaksia leikkauspotilaille, joiden riski on kohtalainen tai suuri Potilaskohtainen tromboemboliariski voidaan arvioida käyttämällä validoitua riskistratifikaatiomallia.

Suositeltu enoksapariininatriumannos on 2 IU 20 mg injektiona ihon alle kerran vuorokaudessa, kun potilaan tromboemboliariski on kohtalainen. Preoperatiivisesti 2 tuntia ennen leikkausta aloitettu hoito enoksapariininatriumin 2 IU: Enoksapariininatriumhoitoa on jatkettava vähintään 7—10 päivän ajan riippumatta potilaan toipumisasteesta esim.

Esitäytetyt ruiskut 2, 5, 6, 10, 12, 20, 24, 30, 50, kpl: Klexane cum conservans -moniannosinjektiopullo sisältää kirkasta, väritöntä tai kellertävää injektionestettä, liuosta lasisessa injektiopullossa. Myyntiluvan haltija Sanofi Oy Revontulenkuja 1  Espoo. Muut tiedonlähteet Lisätietoa tästä lääkevalmisteesta on saatavilla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean www. Valmisteen mukaan Yrityksen mukaan Nimihaku. Voit tarvita sitä myöhemmin. Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan puoleen.

Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä tule antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa haittaa muille, vaikka heillä olisikin samanlaiset oireet kuin sinulla. Jos havaitset haittavaikutuksia, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen.

Mitä Klexane on ja mihin sitä käytetään Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Klexane-valmistetta Miten Klexane-valmistetta käytetään Mahdolliset haittavaikutukset Klexane-valmisteen säilyttäminen Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa 1. Mitä Klexane on ja mihin sitä käytetään Klexane sisältää enoksapariininatrium-nimistä vaikuttavaa ainetta. Se estää olemassa olevien verihyytymien suurenemista. Tämä auttaa elimistöäsi niiden pilkkomisessa ja estää niitä aiheuttamasta haittaa sinulle.

Se estää veritulppien muodostumista verisuonistossa. Hoitamaan jo syntyneitä veritulppia Estämään veritulppien muodostumista laskimoissa seuraavissa tilanteissa: Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Klexane-valmistetta Älä käytä Klexane-valmistetta jos olet allerginen enoksapariininatriumille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle lueteltu kohdassa 6. Merkkejä allergisesta reaktiosta voivat olla ihottuma, nielemis- tai hengitysvaikeudet sekä huulten, kasvojen, nielun tai kielen turvotus.

Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa ennen kuin käytät Klexane-valmistetta jos: Klexane-lääkityksen ja tämän toimenpiteen välillä on pidettävä tauko. Varfariini — verenohennuslääke Aspiriini eli asetyylisalisyylihappo tai ASA , klopidogreeli tai muu veritulppien muodostumisen ehkäisyyn käytettävä lääke ks. Miten Klexane-valmistetta käytetään Käytä tätä lääkettä juuri siten kuin lääkäri on määrännyt tai apteekkihenkilökunta on neuvonut. Tämän lääkkeen antaminen Tavallisesti Klexane-valmisteen antaa lääkäri tai sairaanhoitaja.

Tämä johtuu siitä, että lääke annetaan pistoksena. Saattaa olla, että sinun on jatkettava Klexane-valmisteen käyttöä myös kotona ja otettava pistos itse katso jäljempänä olevat ohjeet siitä, miten tämä tapahtuu.

Klexane annetaan yleensä pistoksena ihon alle subkutaanisesti. Klexane voidaan antaa myös injektiona laskimoon tietyn tyyppisen sydänkohtauksen tai joidenkin leikkausten jälkeen. Klexane voidaan antaa kehosta pois vievään letkuun valtimolinjaan dialyysihoitoa aloitettaessa. Klexane-valmistetta ei saa pistää lihakseen.

Miten paljon lääkettä annetaan Lääkäri päättää sinulle annettavan Klexane-valmisteen määrän. Määrä riippuu lääkkeen käyttöaiheesta. Jos sinulla on munuaisvaivoja, sinulle annettavan Klexane-valmisteen määrää saatetaan pienentää.

Jo syntyneiden veritulppien hoito Normaali annos on IU 1,5 mg painokiloa kohti kerran vuorokaudessa tai IU 1 mg painokiloa kohti kaksi kertaa vuorokaudessa.

Lääkäri päättää, miten pitkään sinulle annetaan Klexane-valmistetta. Veritulppien muodostumisen estäminen laskimoissa seuraavissa tilanteissa: Leikkaus tai sairaudesta johtuva liikkumisrajoite Annos riippuu laskimotukoksen kehittymisen todennäköisyydestä.

Jos olet menossa leikkaukseen, saat ensimmäisen pistoksen yleensä joko 2 tai 12 tuntia ennen leikkausta. Jos joudut olemaan pitkään vuodepotilaana sairauden vuoksi, Klexane-valmisteen annos on tavallisesti 4 IU 40 mg vuorokaudessa. Sydänkohtauksen jälkeen Klexane-valmistetta voidaan käyttää kahden erityyppisen sydänkohtauksen yhteydessä. Tavallinen annos on IU 1 mg painokiloa kohti 12 tunnin välein.

Lääkäri pyytää sinua yleensä käyttämään lisäksi aspiriinia asetyylisalisyylihappoa. ST-noususydäninfarkti, jos olet alle vuotias: Aloitusannos on 3 IU 30 mg Klexane-valmistetta pistoksena laskimoon. Saat samanaikaisesti myös Klexane-pistoksen ihon alle. ST-noususydäninfarkti, jos olet vuotias tai iäkkäämpi: Tavallinen annos on 75 IU 0,75 mg painokiloa kohti 12 tunnin välein. Kahden ensimmäisen Klexane-pistoksen enimmäisannos on 7 IU 75 mg.

Verihyytymien syntymisen esto dialyysikoneen letkustossa Tavallinen annos on IU 1 mg painokiloa kohti. Klexane annetaan kehosta pois vievään letkuun valtimolinjaan dialyysihoitoa aloitettaessa. Tämä määrä on yleensä riittävä 4 tunnin hoitokertaa varten.

Lääkäri saattaa kuitenkin antaa tarvittaessa lisäannoksena 50— IU 0,5—1 mg valmistetta painokiloa kohti. Ennen Klexane-valmisteen pistämistä Kerää kaikki tarvitsemasi välineet: Tarkista lääkkeen viimeinen käyttöpäivämäärä.

Älä käytä lääkettä mainitun viimeisen käyttöpäivämäärän jälkeen. Varmista, että ruisku ei ole vahingoittunut ja että sen sisältämä liuos on kirkasta. Jos näin ei ole, käytä toista ruiskua. Tarkista, onko edellinen pistos aiheuttanut alavatsaasi pistosalueelle punoitusta, muutosta ihon värissä, turvotusta, veren tihkumista tai onko se edelleen kipeä.

Jos näin on, keskustele lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa. Ohjeet Klexane-valmisteen pistämiseksi Ohjeet ruiskuille, joissa ei ole turvalaitetta Valmistele pistoskohta Valitse alue alavatsan oikealta tai vasemmalta puolelta. Pistoskohdan on oltava vähintään 5 cm: Älä pistä alle 5 cm: Vaihtele pistoskohtaa vuoroin alavatsan vasemmalle ja oikealle puolelle edellisestä pistoskohdasta riippuen.

Puhdista älä hankaa valittu pistoskohta antiseptisellä pyyhkeellä tai saippualla ja vedellä. Istu tai ole puoli-istuvassa mukavassa asennossa siten, että olet rentoutunut. Varmista, että näet valitsemasi pistoskohdan. Nojatuoli, lepotuoli tai sänky, jossa on tyynyjä tukena, on ihanteellinen. Valitse annos Poista neulan suojus varovasti ruiskusta. Älä paina mäntää ilmakuplien poistamiseksi ennen pistämistä.

Se voi johtaa lääkeaineen poistumiseen. Kun olet poistanut neulan suojuksen, älä kosketa neulalla mihinkään, jotta neula pysyy puhtaana steriilinä. Jos ruiskussa oleva lääkemäärä vastaa sinulle määrättyä annosta, ei annosta tarvitse säätää. Olet nyt valmis ottamaan pistoksen. Jos annos on sovitettava painosi mukaan, saattaa olla tarpeen säätää ruiskussa oleva lääkeannos vastaamaan sinulle määrättyä annosta.

Tässä tapauksessa voit poistaa ylimääräisen lääkeaineen pitämällä ruiskua alaspäin jotta ilmakupla pysyy ruiskussa ja poistaa ylimäärän sopivaan astiaan.

Neulan kärkeen saattaa ilmaantua pisara. Jos näin käy, poista pisara ennen pistämistä pitämällä ruiskua neula alaspäin suunnattuna ja napauttamalla ruiskua.

Pistäminen Pidä ruiskua siinä kädessä, jolla kirjoitat kuten kynää. Nipistä toisella kädellä puhdistamasi alavatsan alue varovasti etusormen ja peukalon väliin ihopoimuksi.

Varmista, että pidät ihopoimua sormien välissä koko pistoksen ajan. Pidä ruiskua niin, että neula osoittaa suoraan alaspäin kohtisuorassa ihopoimuun nähden. Pistä neula koko pituudeltaan ihopoimuun. Paina mäntä alas peukalolla. Tämä siirtää lääkeaineen alavatsan rasvakudokseen.

Poista neula injektiokohdasta vetämällä se suoraan ulos. Suuntaa neula poispäin itsestäsi ja muista ihmisistä. Nyt voit vapauttaa ihopoimun. Pistämisen jälkeen Mustelmien välttämiseksi älä hiero pistoskohtaa. Laita käytetty ruisku neuloille ja ruiskuille tarkoitettuun astiaan.

Sulje astian kansi tiiviisti ja laita astia pois lasten ulottuvilta. Kun astia on täynnä, hävitä se lääkärin tai apteekkihenkilökunnan antamien ohjeiden mukaan. Istu tai ole puoli-istuvassa asennossa siten, että olet rentoutunut. Suojaava holkki peittää neulan automaattisesti. Turvalaite vapauttaa suojaavan holkin vain kun mäntä on painettu kokonaan pohjaan ja ruisku on tyhjä. Poista neula injektiokohdasta vetämällä se suoraan ulos ja pidä samalla sormet männässä.

Suuntaa neula poispäin itsestäsi ja muista ihmisistä ja aktivoi turvalaite painamalla mäntää voimakkaasti. Ennen Klexane cum conservans -valmisteen pistämistä Kerää kaikki tarvitsemasi välineet: Klexane cum conservans -moniannosinjektiopullo, ruisku, antiseptinen pyyhe tai saippuaa ja vettä, ja neuloille ja ruiskuille tarkoitettu astia. Varmista, että injektiopullo ei ole vahingoittunut ja että sen sisältämä liuos on kirkasta.

Jos näin ei ole, käytä toista injektiopulloa. Klexane cum conservans pistetään ihon alle alavatsan alueelle, mutta ei kuitenkaan liian lähelle napaa tai arpikudosta vähintään 5 cm: Päätä mihin kohtaan pistät lääkkeen.

Vaihtele pistoskohtaa joka kerta vuoroin alavatsan oikealle ja vasemmalle puolelle.

Kouvolan liiketalousinstituutti naitu vittu